Gallträsk kuntoon joukkorahoituksella?

Gallträsk on Kauniaisten ainut järvi. Järven länsipäässä sijaitsee 1988 luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu Träskmossenin suoalue, joka on ollut noin 7000 vuotta sitten Litorinameren merenlahtea. Suo on muodostunut lahden kurouduttua järveksi ja järven umpeenkasvun seurauksena.

Gallträsk on matala järvi, sen keskisyvyys on noin 1.5 metri. Järvi saa vetensä rannoilta tapahtuvan valunnan lisäksi muutaman ojan välityksellä.

Gallträsk toimi 1970-luvun alkuun asti paikallisena viemärinä, kunnes kaikki ranta-asutus saatiin kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkkoon.

Gallträskin kunnostuksesta löytyy suunnitelmia aina vuodesta 1967 alkaen ja VTT toteaa raportissaan 2002 että Gallträskin kunnostamisen suunnitteluun oli käytetty 40 vuoden aikana saman verran rahaa kuin itse kunnostaminen olisi maksanut.

Ajoin ponnekkaasti jo 80-luvulla järven ennallistamista valtuustossa, mutta varsinkin RKP suhtautui aiheeseen kielteisesti. Aika ei ollut vielä kypsä.

2000-luvun alussa syntynyt Pro Gallträsk liike sai nostettua kunnostuksen uudelleen näkyviin.

Kunnostus käynnistyi vihdoin 2007 kun geotuubeihin ruvettiin pumppaamaan pohjamutaa veden valuessa takaisin järveen. Tällä operaatiolla saatiin järveen vajaa metri lisää syvyyttä.

Tuo ruoppauksen jälkeen sekä kesätoiminta (optimistijollilla purjehtiminen ja uiminen) on jatkuvasti lisääntynyt, erityisesti kesällä 2020 kun uimahallit olivat varsin rajoitetusti auki covid-19 takia. Parhaina viikkoina heinä-elokuussa pohjoisrannan uimalaiturilta kävi yli 200 henkeä päivässä uimassa. Talvitoiminta eli matkaluistelu KOLEn ylläpitämällä radalla on ollut riippuvainen talvista. Huonona talvena jäällä ei ole luisteltu lainkaan. Hyvänä talvena kuten menneenä talvena, aurinkoisena sunnuntaina jäällä on saattanut käydä yli 2000 henkeä luistelemassa. Päälle vielä kävelijät ja hiihtäjät eli varsin merkittävä määrä ihmisiä 10 000 asukkaan kunnassa. Nyt viimeisimpänä kuvaan ovat tulleet avantouimarit, kun KOLE rakensi avantouintipaikan.

Miten tästä eteenpäin? Gallträskin välittömässä läheisyydessä asuu 70 taloutta ja 300 metrin säteellä lähemmäs 200 taloutta. Kauniaisten kaupungilla ei ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, varsinkin jos sote-uudistus toteutuu nykyhallituksen mallilla, mitään mahdollisuuksia investoida Gallträskin kunnostamiseen.

Mitäpä jos käynnistetään kunnostamisesta joukkorahoituskampanja? Noin 70 talouden varallisuus kasvaa keskimäärin 40 000 euroa kun järvi on paremmassa kunnossa ja 150 talouden varallisuus kasvaa 20 000 euroa. Arvon nousua siis yhteensä lähes 6 miljoonaa euroa. Jos tuosta arvonnoususta saadaan kerätty joukkorahoituksella 1 M€, niin sillä päästäisiin seuraava askel eteenpäin ja koko järvestä saataisiin 2-3 metriä syvä, uimasyvyinen virkistyskeidas. Tämä olisi hyvin linjassa Kokoomuksen luonto-, lähiliikunta ja markkina-arvojen kanssa.

Noiden ”ranta-asukkaiden” lisäksi Kauniaisista löytyy varmasti muitakin ”sijoittajia” näin hyvälle projektille.

- Mikko J. Salminen
Mikko on Kauniaisten Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas ja Gali-aktiivi

Kirjoitus on julkaistu myös Kirkkonummen ja Kauniaisten Kokoomuksen yhteisjulkaisussa, Sinituulessa