Uusi koulurakennus

MIKSI TARVITSEMME UUDEN ALAKOULUN?


Kauniaisiin tarvitaan uusi suomenkielinen alakoulu, koska Mäntymäen koulu on liian pieni, liian pienellä tontilla ja liian kallis korjata toimivaksi ja turvalliseksi oppimisympäristöksi.

Nykyinen rakennus ei ole kestänyt kasvua

Mäntymäen alakoulun lapsimäärä kasvoi 36% kymmenessä vuodessa. Nyt oppilaita on noin 460 ja kasvu jatkuu. Vanha koulu on jäänyt pieneksi. Jo nykyisellään koulussa toimii pienryhmäopetukseen tarkoitetuissa tiloissa jopa 20:n lapsen ryhmiä, koska tarpeeksi suuria luokkatiloja ei ole riittävästi. Oppilaille on rakennettava toimivat oppimistilat.

Nykyisten tarpeiden lisäksi, Kauniaisten viranhaltijoiden tekemän laskelman mukaan, Mäntymäki tarvitsee tulevaisuuden kasvusta johtuen noin 12 luokkahuonetta eli noin 1000m2 lisää. Laskelmassa on tiloja myös esikoululaisille.

Mäntymäen tontille ei mahdu enempää koululaisia. Maa-alue on liian pieni ja sen piha-alueet ovat kaukana kansallisista suosituksista. Tontti on noin 13300m2. Suositus 500 lapsen koulun tontin kooksi on 25000m2, tästä voi joustaa jos tontti rajoittuu metsään tai puistoon. Mäntymäki rajoittuu kolmeen autotiehen ja yksityisiin pihoihin.

Alakoulun pilkkominen erillisiin rakennuksiin olisi pedagogisesti huono ja toiminnallisesti kallis ratkaisu.

Mäntymäen remonttitarpeet

Mäntymäen koulu toimii viidessä eri osassa tai rakennuksessa. A-, B- ja C-osat on rakennettu vuonna 1955, ja ovat kaukana toimivista tai esteettömistä tiloista. Suuri osa luokista on liian pieniä ja sijaitsevat portaikkoisissa torneissa, luokkien ja ryhmien jakaminen eri tiloihin ei onnistu ja sokkeloiset kellarikerroksen vessakäytävät luovat oivat katvealueet kiusaamiselle. Tilat eivät vastaa nykyajan vaatimuksia turvallisesta ja joustavasta oppimisympäristöstä. Julkisten tilojen tulisi olla esteettömiä ja nämä osat ovat lähes loputonta portaikkoa.

C-osalle tehtiin vuosina 2018-2019 yli 3,2 miljoonaa euroa maksanut remontti. Remontti kattoi keittiön, ruokalan, kirjaston ja osan henkilökunnan tiloista, ei siis yhtäkään opetustilaa. Esteettömyyden parantamiseksi remontin yhteydessä rakennettiin myös hissi, mutta sen avulla ei pääse esteettömästi kulkemaan kuin kirjastoon ja henkilökunnan tiloihin. Koska oppilasmäärän kasvu oli arvioitu alakanttiin, uudet ruokalatilat ovat nyt jo riittämättömät.

15 vuoden sisään myös A- ja B-osissa odottaa massiiviset rakenneinvestoinnit. A- ja B-osat ovat kumpikin huomattavasti suurempia kuin remontoitu C-osa, mikä luonnollisesti suoraan heijastuu kustannuksiin. Tulevissa remonteissa ei säästytä laajoilta väistötilaratkaisuilta, sillä kyseessä on opetustilat.

Tarvittavasta julkisivuremontista on tehty arviot, siitä selvittäisiin laskelmien mukaan alle miljoonalla eurolla.

Vanhojen seinien korjailu on kallista

Kauniaisissa on neljä koulukeskusta: Mäntymäen koulu, Granhultskolan, Kasavuoren koulukeskus ja Svenska Skolcentrum. Vanhojen koulurakennusten korjailuun ja laajentamisiin, eli ns. laastarointitekniikkaan upposi Granissa kymmenessä vuodessa 18 miljoonaa euroa. Tämä oli Granhultin rakennuksen massiivisen uusimisen jälkeen ja ennen Mäntymäen ruokalaremppaa.

Nyt on alkamassa Granhultin yli 1,2 miljoonan euron remontti, jotta noin 50 esikoululaista saadaan olemassa oleviin tiloihin. Kasavuoren koulun 1966 rakennettu A-siipi on rakennusteknisesti elinkaarensa päässä ja se uudelleenrakennetaan noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Seuraavaksi on edessä koulukeskusten julkisivuremontit, yhteensä 8,5 miljoonaa euroa.

Jossain vaiheessa on nähtävä, että laastarointitekniikka ei toimi, etenkin jos seinät ovat 1950-luvulta, pohjat toimimattomia ja piha riittämätön. Laastareilla on ostettu aikaa, mutta kasvavassa koulussa ne eivät korjaa haavoja.

Mäntymäen ruokalaremontti on surullinen esimerkki siitä, mihin poukkoileva laastarointitaktiikka johtaa. Jo valmistuessaan tilat olivat liian pienet nopeasti kasvaneelle koululle, eikä kalliilla rakennettu hissi ratkaissut esteettömyys-ongelmia edes lähiympäristössään.

Vanhoihin seiniin, kasvaviin ylläpitokuluihin ja väistötiloihin ei ole varaa sijoittaa opetuksen ja lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

21 miljoonaa on uuden, toimivan ja energiatehokkaan koulurakennuksen hinta.

Vuonna 2019 kaupunginhallitus perusti tilatyöryhmän etsimään kestäviä rakennusratkaisuja varhaiskasvatus- ja opetuspuolelle. Tilatyöryhmä puolsi uuden alakoulun rakentamista.

Aloite vanhan koulun levittäytymisestä yksityiselle tontille

Joulukuussa 2020 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden suomenkielisen alakoulun (luokat 0-6) suunnittelun käynnistämisen. Tätä puolsi tilatyöryhmän lopputulemat ja suomenkielinen opetusvaliokunta. Yksikään päättäjä ei ehdottanut asian poistamista, sanamuotojen muuttamista tai edes käyttänyt valtuustossa puheenvuoroa aiheesta.

Alle kaksi kuukautta talousarvion hyväksymisestä muutama SDPn, RKPn ja Vihreiden valtuutettu jätti valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että kaupunki ostaa yksityiseltä maanomistajalta Palokunnantien toisella puolella sijaitsevan tontin (VPK:n tontti) ja rakentaa siihen lisärakennuksen alakoululaisille.

Tällainen päätöksenteko on poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista, ja nakertaa kaupungin luotettavuutta myös maanomistajien näkökulmasta.

VPK:n tontin kaavaprosessi on jo pitkällä ja siihen on tarkoitus rakentaa mm. kerrostaloja, joten tontin hinta on korkealla. Tontti on yksityisomistuksessa, eikä omistajan kanssa ole käyty keskusteluja. Tontin arvo valmistellulla kaavalla on lähes 4 miljoonaa euroa.

Opetukseen ja toimiviin tiloihin tarvittavat rahat suunnattaisiin siis maan ostoon, yksityisen omaisuuden sosialisointiin. Kaupanpäällisenä kaupunki saisi suojellun VPK-talon, jolla olisi korkeat vuosittaiset kustannukset. Tällä hetkellä yritämme saada suojellun nuorisotalon remontoitua, remontin hintalappu on 10 miljoonaa euroa.

Mäntymäen lisärakennus olisi yli 1000 m2, ilman toista liikuntasalia, tai parannuksia nykyisten luokkahuoneiden kokoihin tai ruokalan riittävyyteen. Uuden ja riittämättömän lisäosan kustannus olisi viidestä miljoonasta ylöspäin.

Kuudennen osan rakentaminen ei poistaisi Mäntymäen rakennuksen ongelmia.

Miten lisärakennus sitten sidottaisiin 1950-luvulla rakennettuun B-osaan? Pitäisikö lasten kulkea kesken päivän tien yli esim. liikuntatunnille ja ruokailuun. Sanat tunneli ja silta ovat myös kuuluneet keskustelussa.

Kaikki nykyisen rakennuksen remonttitarpeet olisivat edelleen edessä. Lisärakennus tien toiselle puolelle ei toisi yhtään lisää välituntipihaa. Ellei muutettaisi koko alueen liikenneratkaisut, rakennettaisi uusi piha ja lasten jättöpaikka, rakennettaisi ja maksettaisi opettajille markkinahintaisia autohallipaikkoja jne. Investointikustannukset olisivat lähes uuden talon rakennuksen hinnoissa, emmekä silti saisi toimivia ja turvallisia tiloja alakoululle.

Toivottavasti aloite päästään käsittelemään pian, jotta kestävää ratkaisua voidaan oikeasti lähteä viemään eteenpäin.

Kokonaan uusi alakoulu on lapsilähtöinen, kestävä ja kokonaistaloudellinen ratkaisu

Osa hyvää päätöksentekoa on johdonmukaisuus ja ennakoitavuus. Meidän on katsottava kokonaisuutta pitkällä aikavälillä. Tarvitsemme alakoulun, joka suunnitellaan lasten ja heidän hyvinvoinnin näkökulmasta vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.

Mäntymäki on jo nyt tilapulassa. Kaavoituksen aloittamisesta uuteen rakennukseen menee yli 10 vuotta. Siihen asti meidän on hyödynnettävä nykyisiä rakennuksia. Toimiin on ryhdyttävä nyt.

Kauniainen ei voi jatkaa tiellä, joka vie Espoon tilanteeseen, jossa opetustoimen budjetti valuu opetuksen ja lasten hyvinvoinnin sijaan vanhoihin seiniin ja väistötiloihin. Energiatehokkaalla uudisrakennuksella saisimme myös leikattua koulun ylläpitokustannuksia (ja pienennettyä hiilijalanjälkeä), mikä nostaisi entisestään investoinnin kannattavuutta.

Uusi energiatehokas ja turvallinen kokonaisuus on lasten edun mukainen kokonaistaloudellinen ratkaisu. Hankkeen perillesaaminen pedagogiikka edellä yhdessä kokonaistaloudellisuuden kanssa vaatii kyvykkyyttä ja halua myös päätöksentekijöiltä. Tämä on varmasti pitkä tie.

 

- Satu Mollgren, kuntavaaliehdokas Kauniainen

Satu on kaupunginvaltuutettu, Kauniaisten suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varajäsen

Mikäli haluat keskustella aiheesta, ota yhteys:
satu.mollgren@gmail.com tai puh. 0405334616