Sanottua

Tältä sivilta löytyy kuntalaisten ajatuksia ja mielipiteitä ajankohtaisista asioista

***

Kuntalaisaloite

Tausta

Kaupunkimme keskusta kehittyy verkkaisesti. Useat alueelle suunnitellut palvelut ovat jääneet ”vaiheeseen”, koska maailman talous heittelee, jotkin keskustan tontit ovat sellaisessa omistuksessa, että palveluiden kehittäminen on pysähdyksissä. Tämä on johtanut tilanteeseen, että kaupungissamme on vain yhden kauppaketjun myymälät läsnä.

Merkittävää on, että kunnallisessa päätöksenteko prosessissa katosi Edward Anderssonin työryhmän johtava-ajatus kaavoittaa ”radan pohjoispuolelle” yksi vähittäiskauppa lisää Kauniaisten kaupunkiin.

Taustaselvittelyissä on nyt kehittynyt tilanne, että VR voi luovuttaa tontin nimellisellä korvauksella Kauniaisten kaupungille tai tämän nimeämälle taholle jos alueelle kaavoitetaan paikka elintarvikemyymälää ja liityntäpysäköintipaikalle.

Junaradan pohjoispuoli on myös siksi merkittävä, että se palvelee erityisen hyvin niitä satoja päivittäisiä lähijunan matkustajia kuin myös muita radan pohjoispuolella asuvia yli 6000 asukasta.

Meillä olisi siis hyvä mahdollisuus saada yksi kauppa lisää Kauniaisiin ja kukaties 3 - 6 vuoden kuluttua kaupungintaloa vastapäätä on uusi Varuboden ja ehkä jopa joku muu kolmas kauppa nykyisen kauppakeskuksen tiloissa. Tällöin me olemme kolminkertaistaneet palveluiden määrän kaupungissamme, joka ei ole kunnallispoliittisessa toiminnassa huono saavutus.

Tehdyssä kyselyssä kauniaislaisille kuntalaisille yli 70% kannatti myymälän sijoittamista Kauniaisten rautatieasemalle, tunnelitien ja helsingintie miljööseen.

Esitys

Me tämän kuntalaisaloitteen allekirjoittaneet esitämme, että Kauniaisten kaupungin valtuusto laittaa vireille uuden kaavaesityksen elintarvike ja liityntäpysäköinnille Tunnelintien ja Helsingintien tontille. Nämä tontin omistaa tällä hetkellä VR sekä Liikennevirasto (ratahallintokeskus). Kaavan tulee mahdollistaa riittävän kokoisen rakennusoikeuden liikekiinteistölle.

Kauniaisissa perjantai 11. marraskuu 2011

Juha Björnman (allekirjoitus)

sekä lista niistä kuntalaisista jotka kannattavat tällaista kuntalaisaloitetta.

(Päivitetty 10.11.2011)

Olavi Tupamäki

Timo Hakulinen

Irmeli Viherluoto-Lindström

Severi Mattila

Tiina Rintamäki-Ovaska

Mia Rantasalo

Tiina Palm                     

Matti Kauppila

Mirja Tiri

Virva Wahlstedt

Voit liittyä kuntalaisaloitteen kannattajiin täyttämällä alla olevan kaavakkeen.

Sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi ovat välttämättömät, jotta voimme vahvistaa viestisi vastaanotetuksi, eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Monopolin saartama

Juha Björnman

Taustaa

Olen seurannut keskustan kaavakehitystä kauniaislaisena kuntalaisena. Tämän jälkeen tulin mukaan lautakuntatyöskentelyyn. Työskentely lautakunnassa on oma luku sinänsä, mutta hämmennyin täydellisesti kun käsiteltiin Kauniaisten ehkä keskeisimmän maa-alueen kehittämistä ja siihen liittyvää liityntäpysäköintiä. Tämä maa-alue sijaitsee siis junaradan pohjoispuolella, rautatieasemaa vastapäätä. Käytetyt puheenvuorot ja argumentit ajoivat kirjoittajan hämmennyksen tilaan.

Hämmennyksen aiheutti seuraavat muuttujat, niiden roolit sekä suhteet, jotka on lähes kaikilla sekaisin.

Tosiasia on, että:

1. VR:n liiketoiminnan tehtävänä on kuljettaa maksavia asiakkaita.

2. Ratahallintokeskus (liikennevirasto), jonka yhteiskunnallisena tehtävänä on investoida rataverkkoon ja sen oheispalveluihin kuten rautatieasemiin ja näiden pysäköintipaikkoihin (infrastruktuuriin).

3. Kauniainen, jonka maantieteellisellä alueella on niin VR:n ja Liikenneviraston tontit ja joka voi kaavoittaa alueen siten, että se palvelee yhteisöään.

4. Sitten on vähittäiskauppa, joka haluaa etabloitua Kauniaisten kaupunkiin.

Ymmärrän hyvin, että tontit ovat keskeisellä paikalla Kauniaisissa, alue on ränsistynyt ja että alueelle pitää tehdä jotain.

Se mitä en ymmärtänyt voidaan kiteyttää seuraavasti. Kauniaisista löytyy tahtoa investoida Liikenneviraston ja VR:n tontille liki 600 000€ vain siksi, että alueesta saadaan nätimpi. Tämä nättiys voidaan myös ilmaista toisin: asfaltoituparkkipaikka, jossa on useita pieniä pusikoita, jotta se ei näytä niin pahalta.

Tämän johdosta päätin ottaa asioista selvää ja koettaa löytää kunnalliseen ajatteluun uutta suuntaa. Olisi aika noloa löytää kaupunkimme lööpeistä: upporikas Kauniainen sponsoroi VR:n liiketoimintaa 600 000 €…

Päätin tarttua tuumasta toimeen

Kaivoin kaupungin arkistosta Edward Anderssonin työryhmän johtavan ajatuksen vuodelta 2007 vähittäiskaupan sijainnille. Keskustelin usean kaupunginhallituksen jäsenen kanssa siitä: miksi ja kenen toimesta EA:n työryhmän ajatus oli hävitetty. 

Tapasin alueella haluavan kaupan johtajan. Avasin hänelle arvoketjun siten kun se mielestäni on: 

1 VR tarvitsee liityntäpysäköinti paikkoja omaan liiketoimintaansa. Jotta näin voi tapahtua, pysäköintipaikkoihin investoi tällöin joko VR tai Liikennevirasto. Tai jos heillä ei ole investointikykyä, he voivat vuokrata pysäköintipaikat.

Tämä vaatii silloin:

1.1 VR luovuttaa tontin

1.2 Liikennevirasto luovuttaa tontin ja vuokraa merkittävän osan alueelle kehitetyn kiinteistön pysäköintipaikoista liikennepysäköintiä varten.

1.3 Jos kaupunki tekee alueelle kaavan, jossa on vähittäiskauppa, niin se taho, joka sijoittaa kiinteistöön ja pysäköintipaikkaan käyttää täyden rakennusoikeuden arvosta € rakentaakseen mahdollisimman monta liityntäpysäköintipaikkaa, koska tontit saadaan ilman vastiketta.

1.4 Koska rakennusoikeuden mukana tontin hankinnassa säästyvät eurot eivät riitä kokonaan kattamaan kaikkia liityntäpysäköintiä, jostain pitää löytyä vuokralainen osalle liityntäpysäköintipaikkoja. Tässä kohtaa Liikenneviraston rooli on merkittävä, koska se on heidän yhteiskunnallinen tehtävä.

2. Vähittäiskauppa investoi kiinteistöön ja asiakaspysäköintiin

3. Kauniainen tekee uuden kaavan

Tällainen vaihtoehto on silloin lukuina:

1,8 miljoonalla rakennetaan paljon pysäköintipaikkoja. Sain tietooni, että VR ja liikennevirasto käsittelevät asiaa edellä kuvatulla tavalla – myötämielisessä hengessä.

Lopuksi

Meillä olisi siis hyvä mahdollisuus saada yksi kauppa lisää Kauniaisiin ja kukaties 3 - 6 vuoden kuluttua kaupungintaloa vastapäätä on uusi Varuboden ja ehkä jopa joku muu kolmas kauppa nykyisen kauppakeskuksen tiloissa. Tällöin me olemme kolminkertaistaneet palveluiden määrän kaupungissamme, joka ei ole huono saavutus.

Varma asia on, että se toinen vähittäiskauppa haluaa Kauniaisiin ja heille tämä pysäköintialueeksi kaavailtu tontti olisi hyvä liikepaikka. Yleensä kauppias tietää hyvän liikepaikan paremmin kuin maallikko.

Episodi jatkuu ja mikäli erittäin kova vastustus ei löydä uutta suuntaa, se nostattaa ajatuksia:

-       Suojeleeko joku tai jotkut nykyistä monopolia?

-       Verhoillaanko tämä suojelu ”maisemallisten argumenttien” taakse?

-       Johtuuko ymmärtämättömyys a) tietämättömyydestä vai b) jostakin muusta?

-       Mitähän kilpailuviranomainen tuumaisi asiasta?

Onneksi kunnallisvaalit lähestyvät, sillä nykymenoon on saatava muutos.

Juha

Kokoomuslaiset

Haluan jakaa kanssanne alla olevan musiikkiviestin, jonka sain Saara ja Matti Kivisiltä.

Nautinnollista joulun odotusta!

Irmeli

Alkuperäinen varsio löytyy YuoTuben sivuilta johon pääsette suoraan näpäyttämällä alla olevaa kuvaketta.

This flash mob was organized by AlphabetPothographyo wish everyone a very Merry Christmas!
Special thanks to Robert Cooper and Chorus Niagara, The Welland Seaway Mall, and Fagan Media Group.

***

Hyvät kokoomuslaiset

Näin vanhana aktivistina olen todella iloinen Juhan (Björnman) teeseistä, täyttä asiaa kaikki.
Erityisesti kohdat 2 (Sitoutuneisuutta, jolloin JOKAINEN hallituksenjäsen suorittaa annetut tehtävät annetussa aikataulussa) ja 6 ( Aktiivisuutta - jopa sellaista että duracell pupu heittää lapaset naulaan) ovat mielestäni olleet hieman hukassa, ei kaikkien osalta, mutta monelta.
Näyttää siltä, että tapahtumissa ja toiminnassa ovat mukana aina samat aktiiviset kokoomuslaiset,
joten ei ole ihme, ettei ole tungosta esim. hallitukseen, ellei vastuita ja töitä jaeta tasapuolisesti.

Aiemmin mukana olleet tunnistavat lauseeni: "Yhdistyksen hallituspaikat, eivätkä mitkään luottamuspaikat, ole kunniavirkoja, vaan ne ovat työpaikkoja." Tämä on syytä jokaisen muistaa, otetaan vain paikkoja, jotka hoidetaan. Olen seurannut huolestuneena pöytäkirjoja lukiessani, että ilmeisesti sekä sitoutuneisuus että Kauniaisten ja puolueen kokonaisetu ovat jääneet eräissä tapauksissa omien tavoitteiden varjoon. Aina ei voi osallistua, mutta varajäsenet ovat poikkeustilanteita varten.

Tästä huomaatte, ettei tiikeri pääse raidoistaan. Siksi kirjoitinkin alussa "vanha aktivisti", en entinen
aktivisti.
Toivon teille kaikille hyvää joulunodotusta ja  rakentavaa kokoomuspolitiikkaa Kauniaisten hyväksi.

Kokoomusterveisin
Maija Manninen
puh. 040-820 9410

***
 

Tiukkaa asiaa päättäjille

Kirjoituksen on lähettänyt Pirkko Kiikka Kauniaisista

Olen huolissani valtiovallan ja kuntien suhtautumisesta niin työikien pidentämiseen kuin julkisen hallinnon menojen supistamiseenkin.
 

Samalla kun muissa Euroopan valtioissa (Saksa, Tanska..) suhtaudutaan vakavasti valtion yleiseen taloustilanteeseen, meillä haketetaan metsää ja puhutaan turpeen puolesta.

Kunnallisia menoja on pakko supistaa. Kaikki poliittiset lusuhousut voivat panna päänsä pensaaseen ja siirtää päätösvuorta vaalien yli, mutta tosiasia on, että ei kotitalous elä ottamalla velkaa velan päälle eikä niin voi tehdä kuntatalouskaan saatikka sitten valtiot. Jossain tulee pää vetävän käteen. Voidaan tietysti yrittää vaieta asia kuoliaaksi. Minulla on vahva käsitys, että meidän päättäjämme millään tasolla eivät tiedosta asian vakavuutta. Mieheni oli eilen Perheyrittäjien liiton kokouksessa, jossa mm. Ent pääministeri Vanhanen esitti näkemyksiään. Yrittäjiltä kumpuaa vahvana tietoisuus, että Suomen kustannustaso/palkkataso ajaa yritykset pois. Meillä on jo hyvällä alulla telakkateollisuuden siirtyminen korealaisiin käsiin ja sitä tietä aasian maihin ja elektroniikkateollisuudessakin odotetaan uusia tuulia, jotka esim. Amerikka on sinne valmis tuomaan. Ja mitä sitten tulee lellikkilapsiin metsäteollisuuden puolella, niin sielläkin kylmät talouden lait painavat enemmän kuin puheet kotimaisuuden puolesta.

 Yksityisellä sektorilla yritykset vastaavat lamaan, kulutuksen laskuun ja kulujen nousuun karsimalla omia kulujaan ja ottamalla ns. löysät pois. Mitä tekee julkinen talous? Sen palkkasumma nousee vuosi vuodelta ja sitten levitetään käsiä ja sanotaan, että bruttokansantuotteen nousu kompensoi tuon korotuksen (noin 3 %, jos oikein muistan). Urheilukentän tai ajoratojen parannus ei tuo niin paljoa työpaikkoja, että sitä kautta saataisiin  tuhlattu raha takaisin talouskiertoon.

Ja työiän pidentäminen alkupäästä tai loppupäästä – me vanhenemme hitaammin kuin ennen ja lääketiede pyrkii koko ajan löytämään keinoja pidentää elinikää ja aktiivista ikää. Muutammeko kaikki 65 täytettyämme aurinkorannikolle odottelemaan eläkelähetystä ja upgradeamaan golfmailat kahden vuoden välein? Meillä on potentiaalia, joka jätetään käyttämättä työelämässä.

 Mutta kaikkein vahvimmin nään, että yhteiskunta on sortunut tekemään meidän nuorista ja lapsista laiskoja, velttoja saamattomia vätyksiä, joille raha tulee seinästä. Kunnon työnteko ei kiinosta – siksi halpaa siivoojaa, apuhoitajaa, lastenhoitajaa, vanhustenhoitajaa, taksikuskia, laitosmiestä ja rakennusmiestä on niin yksinkertaista haalia tänne niistä maista, missä vielä on nälkä saada parempi asunto, parempi auto ja parempi koulutus. Ihan kuriositeettinä kerron vielä, että opettajainhuoneessa (Viikin valmistava koulu) vastaus kysymykseen, miksi tuli lama ja miksi yrityksillä menee huonosti, oli opettajilta saatu lausunto: Niillä on huonot johtajat.

Mielessäni buuasin nämä nuorten kasvattajat ulos, kuten eilen illalla oli perheyrittäjissä tehty Mikael Jungerille, kun hän esitteli näkeymisään siitä, missä on kasvun eväät. Hän nojautui amerikkalaiseen pääoman kiertoon ja verotukseen.

 Kun valitetaan, pitää aina olla myös esittää, mistä lääkkeet, miten tehdään parannuksia. Lapset ja nuoret pitää opettaa, ettei raha kasva puussa eikä koti laiskoja elätä. Se on kotien tehtävä ja siinä voivat neuvolat, sosiaalitantat ja koulut olla apuna.
 

Kuri on saatava käyttöön ja moraaliset arvot palautettava. Uusi Seelanti ei myy alkoholia ennen kello 12 eikä siellä saa alle 20-vuotiaat olla kaduilla enää kello 22 jälkeen ja yökerhot sulkevat ovensa 00.01. Siellä ei hilluta humalassa kaduilla eikä tapella taksijonoissa.

Meillä kukaan ei uskalla moista ehdottaa. Jokaisen on opittava ottamaan vastuu ja kantamaan se. Nyt meillä on jo liikaa vapaamatkustajia.

On selvää, että katstrofien sattuessa sivistysvaltio hoitaa yhteisön hyvinvoinnin, ja että autetaan omien voimien mahdollisuuksien mukaan. On selvää, että sairaita, vanhuksia ja lapsia tuetaan ja autetaan. Mutta ei ole itsestään selvää, että työikäiset, työkykyiset saavat vuosikausia miettiä, mikä heistä tulee isona tai pyörittää opiskeluja useita tutkintoja varten, jotta avustukset eivät katkea. Isäni sukupolven työikä oli 50 vuotta, minun 35 vuotta (tosin ne ekat vuodet on jo karsittu työeläkeuudistuksissa pois) ja seuraava sukupolvi saavuttaa hädin tuskin 30 vuotta.

Julkisella puolella on paljon tekemättä yhteisten tietokantojen ja it-yhteensopivuuksien alalla. Siellä on mahdollisuus karsia menoja, kun toimia järkeistetään. Hyvinkään kaupungissa oli vuonna - 62 vielä 3 lääkäriä, jotka hoitivat koko kaupungin asukkaat. Nyt sairaalassa yksistään työskentelee toista sataa lääkäriä, eikä asukasluku toden totta ole satakertaistunut. Enkä minä usko suurten yksikköjen tehokkuuteenkaan.

 Toivon, että joku näistä vuodattamistani asioista ns. kolahtaa ja se voitaisiin ottaa kokoomuksessa vakavasti vaaliteemana. Valitettavasti olen täysin tietoinen ns. poliittisen populismin laeista.

Terveisin

Pirkko Kiikka